Firpa_logo_pieni

Suomi


© Kati Lehtinen and FIRPA, 2014











# Termi suomeksi Määritelmät
Synonyymi(t)
1 Materiaalia lisäävä valmistus Materiaalia lisäävissä valmistusmenetelmissä kappale tehdään 3D mallin pohjalta materiaalikerroksia lisäämällä. Lisäävässä valmistuksessa pyritään löytämään joustavampia ja monimutkaisempia rakennustapoja. Menetelmät on jaettu ASTM standardissa seitsemään kategoriaan.
Lisäävä valmistus,
Ainetta lisäävä valmistus,
Pikavalmistus,
Lisäävä pikavalmistus,
AM-tekniikka,
3D-tulostus,
3D Printing,
Additive Manufacturing (AM)
2 3D-tulostus Suunnittelussa tarvittavien mallikappaleiden valmistaminen materiaalia lisäämällä käyttäen erilaisia yksinkertaisia ja edullisia 3D-tulostuslaitteita. Alunperin termi tarkoitti 3DP-tekniikkaa. ja 3D-toimistotulostimia. Nykyisin myös lisäävän valmistuksen synonyymi.

3 ASTM International Aiemmin tunnettu nimellä American Society for Testing and Materials (ASTM).
Kansainvälinen organisaatio, joka määrittelee ja julkaisee teollisten asiantuntijoiden yhdessä sopimia tuotekehitysstandardeja. www.astm.org


4 GARPA Global Alliance of Rapid Prototyping Associations.
GARPA on kansainvälinen organisaatio, joka pyrkii jakamaan tietoa materiaalia lisäävästä valmistuksesta. www.garpa.org Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA (Finnish Rapid Prototyping Association) on GARPAn jäsen. www.firpa.fi


5 Muottien ja työvälineiden pikavalmistus 1) Muottien ja työvälineiden valmistaminen lisäävillä menetelmillä; joko heti käyttöön otettavien työvälineiden ja muottien valmistus suoraan, tai muottien ja työvälineiden valmistamiseen tarvittavien mallien tekeminen.
2) Muottien ja työvälineiden nopea valmistaminen perinteisillä menetelmillä.

Rapid tooling
6 Prototyyppien pikavalmistus Prototyyppien ja piensarjojen lisäävä valmistus, jonka avulla testataan iteratiivisesti kappaleen muotoa, mittatarkkuuksia ja toimivuutta tuotekehitysprosessin aikana ja ennen varsinaista tuotantoa.
Rapid prototyping
7 Suoravalmistus Toiminnallisten lopputuotteiden valmistus lisäävillä menetelmillä ilman muotteja ja muita vastaavia välivaiheita.
Rapid manufacturing,
Direct manufacturing,
Muotiton/ välivaiheeton pikavalmistus
8 Jäähdytyskanavisto Lisäävän valmistuksen ansiosta työkaluhin ja muotteihin voi suunnitella niiden muotoja mukailevia kanavia, joihin jäähdyttävä aine pääsee virtaamaan, jolloin valettava kappale jäähtyy nopeasti ja tasaisesti. Perinteisten suorien jäähdytyskanavien sijoittelu muotin sisällä on rajoitetumpaa.

9 Prototyyppi Tuotekehityksen eri vaiheissa eri tarkoituksiin käytettyjä eriasteisia malleja. Lisäävillä menetelmillä voidaan valmistaa monimutkaisia kolmiulotteisia malleja, joilla voi havainnollistaa sekä tuotteen ulkonäköä, mittasuhteita että toiminnallisuutta, minkä ansiosta vain yksi prototyyppi voi riittää suunnitelmien verifiointiin.
Proto,
Protokappale
10 Piensarjavalmistus Pienien tuotantoerien valmistussarja. Ensimmäistä uuden tuotteen kokeilusarjaa kutsutaan nollasarjaksi.
Piensarjatuotanto
11 Hybridivalmistus 1) Valmistusta, jossa skannaus- ja pikavalmistusmenetelmät on automatisoitu yhteen prosessiin.
2) Lisäävien menetelmien ja perinteisten CNC-menetelmien yhdistäminen automatisoidussa valmistusprosessissa.


12 Perinteiset valmistusmenetelmät Materiaalia poistavat ja muovaavat valmistusmenetelmät.

13 Materiaalia poistavat menetelmät Perinteisiä koneistusmenetelmiä, joilla poistetaan materiaalia työstettävästä kappaleesta: moniakselinen jyrsintä ja sorvaus, kipinätyöstö (EDM), hionta, laserleikkaus, poraus ja mikrokoneistus.
Materiaalia poistava valmistus
14 Materiaalia muovaavat menetelmät Perinteisiä muovaavia menetelmiä ovat erilaiset valut (esim. ruiskuvalu ja painevalu), taivutus, veto, pursotus ja puristaminen.
Materiaalia muovaava valmistus
15 Muotti, työväline Muotteja ja työvälineitä käytetään eri valmistusprosesseissa: muovin ruisku-, tyhjiö- ja painevalu, puhallus- ja lämpömuovaus, metallilevyn puristus, painemuovaus, taonta, työvälinepidikkeet, koneistus- ja kalustuskokoonpanot. Yksi- ja kaksipuoleiset muotit ovat kappaleen muotoisen ontelon sisältäviä kehyksiä.

16 Tuotantomuotti Lopputuotteiden sarjatuotanto-valmistukseen tarkoitettu muotti ja työväline.

17 Protomuotti Prototyypin valmistukseen tarkoitettu muotti tai työväline.

18 CAE Computer-Aided Engineering. Tietokoneavusteinen tekniikka.
CAE-sovelluksilla voi analysoida ja simuloida suunniteltujen rakenteiden lujuutta tai toimivuutta.


19 CAD Computer-Aided Design. Tietokoneavusteinen suunnittelu.

20 CAM Computer-Aided Manufacturing. Tietokoneavusteinen valmistus.
Viittaa tavallisesti yksi- tai kaksipuoleisia muotteja valmistaviin CNC-laitteisiin, kuten jyrsin ja sorvi, joiden ohjelmointiin käytetään CAD-mallitietoa.


21 CNC Computer-Numeric Control. Työstökoneen numeerinen ohjaus.
CNC-laitteita voivat olla jyrsimet, sorvit, hiontakoneet, liekki-, laser- ja vesisuihkuleikkurit.


22 Reverse engineering Lisäävässä valmistuksessa tarkoittaa tapoja, joilla fyysisestä kappaleesta tehdään digitaalinen malli siten, että saadun tiedon (kappaleen muodon, ulottuvuuksien ja sisäisten ja ulkoisten rakenteiden) avulla voidaan valmistaa kopio kappaleesta.
Takaisinmallinnus,
Käänteinen mallinnus,
Lopusta alkuun -suunnittelumenetelmä
23 3D-scannaus Kappaleen koon ja muodon määrittämistä automaattisella mittauksella, missä optisen laitteen ja mittausanturien ja kolmiomittauksen avulla lasketaan kappaleen pinnan xyz-koordinaatteja. Mittaustietoa voi kerätä myös valokuvaamalla kappaletta eri kuvakulmista.
3D-digitointi
24 Kolmiomittaus Kolmiomittauksessa kohteen pinnalle heijastettavaa valoa havainnoidaan kahdesta eri pisteestä, joiden keskinäinen välimatka tunnetaan. Suunnan erotuksesta voidaan laskea kohteen pinnalla olevan pisteen sijainti.

25 3D-pistepilvi 3D-scannauksessa mitattu data, joka sisältää huomattavat määrät koordinaattiarvoja.
3D-mittausdata
26 3D CAD ohjelmistot 3D-mallinnukseen tarkoitettuja ohjelmistoja, joilla 3D pistepilvi muokataan AM-laitteille yhteensopivaan muotoon. Ohjelmistoilla voi muokata pintakolmiorakennetta, korjata eri tavoin STL-tiedostoja, muodostaa komponenteista suljettuja pintoja, sisällyttää malliin rasterointi ja luoda tukirakenteita Myös eri 3D mittauslaitteiden välisiin rajapintoihin on kehitelty erilaisia ohjelmistoja.
AM ohjelmistot
27 Pintamalli Matemaattinen tai digitaalinen kuvaus kappaleesta tasomaisina tai kaarevina pintoina, tai molempina, jotka eivät välttämättä muodosta suljettua tilavuutta. Pintamallit koostuvat Bezier B-spline tai NURBS tahoelementeistä, tai primitiivikäyristä. Pinta voi myös sisältää monikulmioita, kuten kolmioita, siten että pinta mahdollisimman tarkasti mallintaa kappaleen todellisia muotoja.

28 NURBS Non-Uniform Rational B-Splines.
NURBS on yksi tapa kuvata 3D-mallin pinnan muoto matemaattisen tarkasti.


29 3D-mallinnus 3D-mallien virtuaalista suunnittelua, johon ohjelmistot tarjoavat yksinkertaisia geometrisia muotoja kuten sylintereitä, palloja, reikiä ja aukkoja, joilla kuvataan 3D-mallin suljettua «  vesitiivistä  » tilavuutta (sisältäen tiedon, mikä on ainetta mikä ei).
Solidimallinnus,
3D CAD -mallinnus
30 Tilavuusmalli Tilavuusmalli on ohjelmistolla luotu visuaalinen malli, vaihtoehtona fyysiselle puusta tai vaahtomuovista tehdylle mallille. Tilavuusmallin etu suhteessa pintamalliin on vesitiiviys.
Volyymimalli,
Solidimalli
31 3D-malli 3D-malli kuvaa kolmiulotteisen kappaleen kolmioidussa tilavuusmalli-formaatissa, jota tulostuslaitteet käyttävät. 3D-malli luodaan suoraan mallintamalla tai scannatusta pistepilvi-datasta rekonstruoimalla.
3D CAD -malli,
Kolmioitu malli
32 Ristikkorakenne Kappaleen lujuutta lisäävä monimutkainen, usein laskennallisesti optimoitu sisäinen rakenne, jonka ansiosta kappaleesta voi samalla suunnitella kevyitä ja onttoja, jolloin säästyy materiaalia.

33 Tukirakenne Kun kappaleen muoto laajenee kerroksittain, ylempiä kerroksia tuetaan rakennusalustasta tai alemmista muodoista lähtien kasvatettuilla tukirakenteilla, jotka takaavat valmiin kappaleen käyttökelpoisuuden. Tuet eivät kuulu kappaleeseen, vaikka ne on yleensä tehty samasta materiaalista. Ne pitävät kappaleen kiinni rakennusalustassa ja tukevat muotoa alhaaltapäin. Suunnitteluvaiheeseen sisältyy tukirakenteiden tyypin, materiaalin ja muiden parametrien määrittely. Tukirakenteita tarvitaan erityisesti metallijauheen sulatuksessa, sekä muovien pursotuksessa ja valokovettamisessa. Sulamaton polymeerijauhe ympäröi ja tukee kappaletta, eikä lisätukia sitä käytettäessä yleensä tarvita.
Rakennustuet,
Alustaan ankkurointi
34 IGES Initial Graphics Exchange Specification.
IGES on teollisuuden standardi tiedostoformaatti CAD tiedon siirtämiseen laitteiden välillä.


35 STEP Standard for the Exchange of Product Model Data.
STEP on tiedostoformaatti, jota monet AM laitteet ja ohjelmistot edelleen käyttävät 3D-mallille. STEP on syntynyt IGESin pohjalta.


36 AMF Additive Manufacturing File.
Standardissa laiterajapintaan määritelty uusi tiedostoformaatti. XML-ohjelmointikieleen pohjautuva formaatti tukee yksiköitä, värejä, pintakuvioita, kaarevia kolmioita, ristikkorakenteita ja käytön mukaan luokiteltuja materiaaleja – näitä ominaisuuksia STL-formaatti ei tue. AMF-tiedoston koko on noin puolet pakatusta STL-tiedostosta.


37 STL Lisäävän valmistuksen laitteiden sovittu «  standardi  » rajapinta. Lyhenteen alkuperänä on stereolitografia-termi. STL-tiedosto sisältää kappaleen muotoa ja kokoa mallintavien erikokoisten ja -muotoisten pintakolmioiden kärkipisteitä binääri ja ASCII-muodoissa, oikeakätisesti järjestettynä, sekä kolmioiden normaalit. Muut 3D-mallin määritteet on jätetty tiedostosta pois.

38 Pintakolmio Yleismerkityksessä tahoelementti on 3- tai 4-sivuinen monikulmio, jota käytetään vapaamuotoisen kappaleen pinnan matemaattiseen mallintamiseen. STL-tieto muodostuu erikokoisista ja -muotoisista pintakolmioista, kolmikulmaisista tahoelementeistä.
Tahoelementti,
Pintaelementti
39 Sideaineen ruiskutus Menetelmässä kappale rakentuu jauhemaiseen aineeseen, johon ruiskutetaan perusmateriaalin kanssa reagoivaa nestemäistä sideainetta. Sideaine jää aina osaksi kappaletta. Vaikka sideaine reagoi huoneenlämmössä, jauheen pitää jähmettyä muutamia tunteja ennen kappaleiden irrottamista.
Binder jetting,
Sidosaineen ruiskutus,
40 Materiaalin ja lämmön kohdistus Menetelmässä lämpö suunnataan uuden materiaalikerroksen lisäämisen yhteydessä yhteen kohdistuspisteeseen. Usein lämmönlähteenä on lasersäde ja materiaalina käytetään metallijauheita. Materiaalisuutin ja lämmönlähde voivat olla erillisiä tai integroituja. Useimmissa laitteissa on 4- tai 5-akselinen ohjaus tai robottikäsi tulostuspään siirtämiseen, joten menetelmä ei rajoitu kerroksittaiseen rakentamiseen.
Direct energy deposition
41 Materiaalin pursotus Menetelmässä sulatettua materiaalia pursotetaan suuttimen läpi rakennuspinnalle kerroksittain. Materiaalina voi olla kestomuovinauhaa, tai kasetilta tai putkistoa pitkin annosteltavaa massaa. Menetelmässä tarvitaan tukirakenteita. (Huom. Ekstruusio on myös muovaava valmistusmenetelmä, jolla tehdään esim. putkia.)
Ekstruusiomenetelmä,
Material extrusion
42 Materiaalin ruiskutus Menetelmässä materiaalipisaroita ruiskutetaan määriteltyihin kohtiin rakennuspinnalle. Pisaroiden ruiskuttamiseen käytetään yhtä tai useampaa tulostuspäätä, jotka liikkuvat rakennusalustan yläpuolella. Materiaalina käytetään yleisimmin kasetilta syötettävää valokovettuvaa polymeeriä tai vahaa.
Material jetting
43 Jauhepetitekniikka Menetelmässä kohdistetaan lämpöä sulatettaviin kohtiin jauhepedillä. Jauhetta lisätään kerroksittain ja pinta tasoitetaan kerroksien välillä. Sulattamaton jauhe voi tukea kappaletta valmistuksen ajan, jolloin ei tarvita tukirakenteita.
Powder bed fusion,
Jauheen sulatus,
Pulveripetitekniikka
44 Laminointi Menetelmässä materiaalia liitetään ohuina levymäisinä kerroksina päällekkäin. Levymäinen sidonta-aineella pinnoitettu materiaali laminoidaan kiinni edelliseen kerrokseen kuumennetun rullan avulla. Levymäinen materiaali syötetään joko rullilta tai valmiina arkkeina. Kappaleen muoto saadaan levykerrokseen leikkaamalla.
Sheet lamination
45 Allasvalopolymerisaatio Menetelmässä polymeerialtaan rakennuspinnalle kohdistettu näkyvä tai UV-valo valokovettaa pyyhkäisemänsä kohdan.
Vat polymerization
46 Valokovettaminen Nestemäisen polymeerin muuttuminen kiinteäksi, kun pintaa pyyhkäistään UV-laservalolla.

47 Pikavalmistuslaitteet Laitteita, jotka lisäävän valmistuksen menetelmillä muodostavat kolmiulotteisia kappaleita yhdistäen esimerkiksi nauhamaisia, nestemäisiä, jauhemaisia tai levymäisiä materiaaleja.
AM-laitteet,
AM-koneet,
Pikavalmistuskoneet,
3D-tulostimet (esim. lasersintrauskone, extruusiokone)
48 Teolliset pikavalmistuslaitteet Pikavalmistuslaitteita, jotka täyttävät tyypilliset teollisuuden sovelluskohtaiset laatuvaatimukset.
3D-tuotantolaitteet,
3D-tuotantotulostimet
49 3D-tulostin 3D-tulostimiksi kutsutaan halvan hinta-laatu-teholuokan pikavalmistuslaitteita. Parin viime vuoden aikana laitteiden käytettävyys sekä tulosteiden laatu ovat parantuneet ja materiaalivaihtoehdot ovat monipuolistuneet.
3D-toimistotulostin
50 Tulostuspää Kiinteän varren tai robottikäden päähän sijoitettu laitteen osa, josta ainetta tai sideainetta siirretään tulostettavaan kappaleeseen. Joissain laitteissa tulostuspää sisältää myös erillisen kohdistetun energian lähteen.
Pursotuspää
51 Lämmittävä tulostuspää Tulostuspää, jossa on kiinteän materiaalin sulattamiseksi lämmitin. Sulanut materiaali valutetaan suuttimen tai aukon kautta rakennuspinnalle. Materiaalin syötön nopeutta voidaan säätää erillisellä ruuvilla.

52 Kohdistettu energia Energian lähde, esim. UV-laser, hiilidioksidilaser, elektronisuihku tai valokaari, kohdistetaan käsiteltävään materiaaliin. Aine joko sulaa tai kovettuu ja muuttuu lopuksi olomuodoltaan kiinteäksi.
Kohdistettu lämpö
53 DLP Digital Light Processing. Digitaalinen valonkäsittely.
Tekniikka, jossa valonsädettä ohjataan linssien ja mikropeilipaneelin avulla. Linsseillä koherentti valonsäde kootaan polttopisteessä kuumentavaksi sädekimpuksi.


54 Materiaalisäilö Yleiskäsite vaihtoehtoisille materiaalimuodoille AM-laitteissa. Materiaalisäilönä voi olla filamenttikela, materiaalikasetti, polymeeriallas tai jauhepeti, materiaalin ominaisuuksista ja laiterakenteesta riippuen.
Makasiini
55 Filamenttikela Kiinteä nauhamainen tulostusmateriaali, joka säilytetään kelan ympärille rullattuna.

56 Kestomuovi Kestomuoveissa on lineaarisia tai haaroittuneita molekyyliketjuja, joiden välillä ei ole kemiallisia sidoksia. Kestomuovin iskunkestävyys on hyvä ja työstäminen helppoa, ja sitä voidaan pehmittää lämmöllä uudestaan työstettäväksi useita kertoja. Kestomuovi soveltuu monimutkaisiin muotoiluihin. Esim. ABS- ja PVC-muovit ovat kestomuoveja.

57 Kertamuovi Kertamuovissa on vahva ristikkomainen molekyylirakenne, joka hajoaa, jos sitä yritetään lämmittämällä pehmittää ja työstää. Kertamuoveja ovat esim. akryyli, akrylaatti ja epoksi.

58 Materiaalikasetti Vaihdettava säiliö, joka sisältää lisäävässä valmistuksessa tarvittavan aineen.
Tulostuskasetti
59 Jauhepeti Jauheella täytetty kammio tai astia, jossa mäntä ohjaa jauhekerroksen korkeutta.
Pulveripeti
60 Polymeeriallas Vedenpitävä läpinäkyvä säiliö, joka voi sisältää nestemäistä rakennusainetta.
Polymeerisäiliö
61 Tasoitin Laitteen osa, joka tasoittaa jauheen tai nesteen rakennettavien kerrosten välissä.
Pyyhin,
Kaavin
62 Rakennuspinta Edellinen kerros tai muu alue, johon kappaletta rakennetaan materiaalia lsäämällä.
Tulostuspinta
63 Rakennuskammio Kammio on laitteen suljettu tila, jossa lämmönsäätely on mahdollista prosessin aikana.

64 Suojakaasu Rakennuskammiossa käytettävä kaasu, jolla ehkäistään herkkien materiaalien syttymis- tai räjähdysvaara valmistuksen aikana.

65 Rakennusalusta Laitteessa oleva taso, jonka päälle kappale rakennetaan. Alustaa voi liikutella korkeus- tai vaakasuunnassa.
Työtaso,
Työalusta
66 Rakennusalue Tulostuspään ulottuvuuksien rajaama alue.
Tulostusalue
67 Orientaatio Kappaleen asemointi pikavalmistuslaitteessa valmistusprosessin aikana. Orientaatio määritellään 3D-mallin suunnittelun yhteydessä. Oikea asemointi voi nopeuttaa valmistusta ja parantaa kappaleen laatua.
Asemointi,
Työstöasento
68 Valmistusmateriaali Valmistusmateriaaliryhmiä ovat muovit ja metallit, täyte- ja komposiittimateriaalit, keraamiset materiaalit, keramiikka-metalli seokset, sekä biomateriaalit.
Tärkeimpiä materiaaliominaisuuksia ovat läpinäkyvyys, väri, murtolujuus, jäykkyys, bioyhteensopivuus, lasittumislämpötila, kosteuden kestävyys, steriiliys, paloa hidastavat ominaisuudet ja hiukkaspäästöt.
Useita eri kovuuksia on saatavilla, erittäin kovista materiaaleista kumimaisen joustaviin.

Tulostusmateriaali
69 Metallisulan atomisointi Tässä pulverimetallurgian alaan liittyvässä metallijauheen valmistusmenetelmässä metallisula hajotetaan pieniksi pisaroiksi, jotka jäähdytetään joko vesi-, ilma- tai kaasusuihkulla. Hyvin nopean jäähtymisen tuloksena metallin rakenne hajoaa hyvin pieniksi jauhemaisiksi partikkeleiksi.
Atomisointi
70 Jälkikäsittely Jos valmistettu kappale ei täytä pinnan tarkkuus- ja laatuvaatimuksia lisäävän valmistuksen jälkeen, jälkikäsittely koneistamalla ja hiomalla on välttämätöntä. Tavoitteena on tosin vähentää jälkikäsittelyn tarvetta. Jälkikäsittelyyn kuuluu tukirakenteiden poisto ja kappaleeseen kuulumattoman materiaalin puhdistaminen, ja usein myös infiltraatio. Valokovettuvista polymeereistä tehdyt kappaleet jälkikovetetaan UV-valolla täydellisen kovettumisen aikaansaamiseksi. Jotta vapaus suunnittelussa säilyy, valitaan sellaisia jälkikäsittelytekniikoita, jotka eivät muuta kappaleen geometriaa.

71 Jälkityöstö Jälkityöstömenetelmiä ovat esim. CNC-poraus ja -hionta, jotka muuttavat materiaalipinnan ominaisuuksia ja parantavat siten ulkonäköä.
Jälkikoneistus
72 Pinnan puhdistus Kappaleen pinta puhdistetaan paineilman avulla kaikesta kappaleeseen kuulumattomasta materiaalista, esim. jauheen sulatuksessa kappaleen pintaan jääneestä muovi- tai metallijauheesta. Puhdistus-jälkikäsittely pitää tehdä ennen lämpökäsittelyä.

73 Kuumuuskäsittely Jälkikuumennus vapauttaa jännityksiä kappaleen sisällä ja parantaa kappaleen mekaanisia ominaisuuksia.
Jälkikuumennus,
Lämpökäsittely
74 Uunisintraus 1) Lisäävässä valmistuksessa sintraus liitetään jälkikäsittelyyn, missä huokoinen kappale sintrataan eli «  jälkikuumennetaan  » uunissa, jolloin materiaali sulaa osittain tai kokonaan materiaalin ominaisuuksita riippuen.
2) Perinteisessä jauhemetallin sintrauksessa muottiin painepuristettu kappale kuumennetaan ja tuloksena on huokoinen rakenne.

Sintraus
75 Infiltraatio Infiltraatiolla pyritään vahvistamaan kappaleen lujuusominaisuuksia, imeyttämällä kappaleeseen kapillaarisesti toista materiaalia. Sintraus eli huokoisten kappaleiden jälkikuumennus liitetään usein infiltraatioon, varsinkin, jos sidosaine pitää ensin polttaa pois kappaleesta.
Impregnointi
76 Tukirakenteen poisto Tukirakenteet poistetaan, kun kappaleelle on tehty välttämätön lämpökäsittely. Poistaminen yksinkertaistuu, jos tukirakenne on eri materiaalia kuin varsinainen kappale.

77 Pinnan viimeistely Pinta voidaan viimeistellä hiomalla ja maalamalla, tai metallisella pintakerroksella. Muottipinta vaatii yleensä myös mekaanisen viimeistelyn

78 3DP 3D Printing.
Ensimmäinen sideaineen ruiskutukseen perustuva lisäävän valmistuksen teknologia, joka on alkujaan MIT:n kehittelemä. Termiä ei tule sekoittaa 3D-tulostuksen laajempaan merkitykseen.


79 LENS Laser-engineered Net Shaping.
Materiaalin ja lämmön kohdistukseen perustuva lisäävän valmistuksen teknologia.


80 FDM Fused Deposition Modeling.
Ensimmäinen materiaalin pursotukseen perustuva lisäävän valmistuksen teknologia, jota käytetään laajalti erityisesti 3D-toimistotulostimissa.


81 LS Laser Sintering.
Lasersintraus on jauheen sulatukseen perustuva lisäävän valmistuksen teknologia, missä kappale sulaa osittain, jolloin syntyy «  jälkikuumennusta  » vaativa huokoinen kappale. Metallijauhe kuitenkin sulaa lasersintrauksessa kokonaan, jolloin lopullinen rakennen on kiinteä ja huokoseton.

Lasersintraus
82 SLS Selective Laser Sintering.
Jauheen sulatukseen perustuva lisäävän valmistuksen teknologia.


83 SLM Selective Laser Melting.
Jauheen sulatukseen perustuva lisäävän valmistuksen teknologia.


84 DMLS Direct Metal Laser Sintering.
Jauheen sulatukseen perustuva lisäävän valmistuksen teknologia.


85 EBM Electron Beam Melting.
Jauheen sulatukseen perustuva lisäävän valmistuksen teknologia.

Elektronisuihkusulatus
86 UAM Ultrasonic Additive Manufacturing.
Laminointiin perustuva lisäävän valmistuksen teknologia.


87 LOM Laminated Object Manufacturing.
Ensimmäinen laminointiin perustuva lisäävän valmistuksen teknologia. Ei enää käytössä.


88 Stereolitografia Ensimmäinen valokovettamiseen perustuva lisäävän valmistuksen teknologia.
SLA